Keravalla noudatetaan kestävää hankintapolitiikkaa

Keravan kaupunki aloitti hankintatoimensa uudistamisen vuonna 2020. Ensimmäinen askel kohti strategisempaa toimintaa oli hankintojen keskittäminen. Kansallisen hankintastrategian ja KEINO-akatemiassa saatujen uusien oppien innostamina keravalaiset päättivät laatia oman hankintapolitiikan. Kumppaneiksi projektiin otettiin Hanselin kehityspäälliköt.

Aikaisemmin hankinnat tehtiin itsenäisesti jokaisella toimialalla. Keskittämisen myötä käytössä ovat muun muassa yhtenäiset sopimusmallit ja päällekkäisyyksiä on saatu karsittua.

”Meillä on nyt selkeästi strategisempi ote hankintoihin. Kun suunnittelee ja on ajoissa, tulee hankinnoista aina parempia ja myös niiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta saadaan lisättyä”, kuvailee Keravan kaupungin hankintapäällikkö Joel Rönkkö.

Yhdessä tehty hankintapolitiikka

Keravan kaupungin johtoryhmä on tunnistanut hankinnat strategiseksi funktioksi ja halusi hankintapolitiikan avulla linjata, miten parempia hankintoja arjessa tehdään. Keravalla hankintatointa johtaa vs. kaupunginsihteeri Riikka Kortelainen. Mukana hankintapolitiikkaa tekemässä oli joukko asiantuntijoita eri toimialoilta. Hanselin johdolla politiikkaa ideoitiin verkkoaivoriihessä ja neljässä eri työpajassa, joista kaksi pidettiin paikan päällä ja kaksi koronan vuoksi etänä.

”Työpajoissa käytiin vilkasta keskustelua. Kuulimme valmisteluprosessin aikana oman väen ja luottamushenkilöiden lisäksi laajasti myös eri sidosryhmiämme, kuten kaupunkilaisia, yrittäjäjärjestöjä sekä vammais- ja vanhusverkostoja”, luettelee hankintapäällikkö Rönkkö ja lisää, että näin hankintapolitiikasta tuli aidosti yhdessä tehty ja Keravan kaupungin näköinen.

Onnistuneessa ja ”omaksi otetussa” hankintapolitiikassa nousevat vahvasti esiin kestävyysteemat ja hankintaosaamisen kehittäminen. Hankintojen kokonaisuus on perattu tarkasti läpi, ja löydetty kaikille osa-alueille toteutettavissa olevat kehittämistoimenpiteet ja mittarit.

Hanselilaiset taitavat coachaamisen

Hanselin kehityspäälliköt Anne Sores ja Tuula Risikko osasivat keravalaisten mielestä juuri sopivasti johdatella keskustelua eteenpäin, antamatta kuitenkaan valmiita vastauksia. Yhteistyön aikana tuli hyvin esiin se, että molemmilla kehityspäälliköillä on vahva kokemus erilaisten kuntien kanssa toimimisesta, ja projekti eteni sujuvasti.

”Löysimme esimerkiksi todella hyvin juuri meille sopivat kestävyysteemat, jotka pohjautuvat kuitenkin vahvasti kansalliseen hankintastrategiaan”, Rönkkö iloitsee ja jatkaa:

”Erityiskiitokset haluan antaa Annelle ja Tuulalle siitä, että aikataulussa pysyttiin ja lopputuloksesta tuli loistava, vaikka meillä kaupungilla olikin jonkin verran henkilövaihdoksia yhteistyömme aikana.” Hankintapolitiikka syntyi reilussa puolessa vuodessa.

Yhdessä laadittu hankintapolitiikka on otettu hyvin vastaan osana kaikkien Keravalla hankintoja tekevien työkalupakkia. Ohjaavaa asiakirjaa myös esitellään jatkuvasti organisaatiossa ja tiivistä vuoropuhelua toimialojen kanssa pidetään yllä, Rönkkö lupaa.

”Opastamme mielellämme ja kuljemme vierellä. Esimerkiksi kestävyysmittarit ovat sellainen asia, jota on hyvä pohtia yhdessä meidän keskitetyssä hankintaporukassa työskentelevien ja toimialoilla hankintoja tekevien kesken”, Rönkkö summaa.

Kerava on 38 000 asukkaan kaupunki Keski-Uudellamaalla ja se on Suomen kolmanneksi tiheiten asuttu kaupunki. Lue lisää Keravan kaupungin hankintapolitiikasta.