Hiilineutraali Hansel 2030 

Kuten ajan henkeen kuuluu, nyt myös Hansel on julkistanut hiilineutraalisuustavoitteensa.

Pitkän pohdinnan jälkeen päädyimme siihen, että Hansel on hiilineutraali vuonna 2030. Heti alkuun on todettava, että tarkoitamme ainoastaan omaa toimintaamme, emme asiakkaitamme varten tekemiämme yhteishankintoja. Niissähän se meidän todellinen vaikuttavuutemme on, ja siksi pääpaino vastuullisuustyössämme onkin juuri yhteishankinnoissa. 

Miksi vuosi 2030? Haluaisimme olla nopeampia, mutta tärkeää on olla myös realisti. Päästömme ovat onneksi pienet, GHG-protokollan (scope 1 ja 2, soveltuvin osin 3) mukaan laskettuna kaikki päästömme olivat 718 000 CO2 -ekv. Itse asiassa päästöluvun tarkka laskenta oli jo itsessään mielenkiintoinen harjoitus, josta kollegani Pasi Tainio kirjoitti tarkemmin omassa blogissaan.  

Päätös kerrallaan, askel kerrallaan 

Nyt kun tiedämme mistä päästömme syntyvät, meidän on mahdollista käynnistää toimenpiteet niiden vähentämiseksi. Ensimmäiset askeleet on jo otettu. Scope 1:n päästöjä meillä ei ole lainkaan. Scope 2:n osalta meillä oli jo käytössä alkuperäsertifioitu sähkö ja 1.1.22 alkaen siirrymme myös käyttämään hiilineutraalia kaukolämpöä (vaikutus -7 %). Lisäksi uudistamme autoetupolitiikan, jonka vaikutus on tosin äärimmäisen pieni (2 %), koska työsuhdeautoja Hanselissa ei juurikaan ole. Erityisesti vapaaseen autoetuun liittyy dilemma: ekoteko siitä tulee lähinnä silloin, kun täyssähköautoa lataa alkuperäsertifioidulla sähköllä. Autot palveluineen hankimme omista sopimuksistamme, joissa vastuullisuusasiat on laajasti huomioitu.  

Työmatkustus ulkomaille on Hanselissa ollut jäissä koronan ajan, eikä näköpiirissä ole muutosta tähän. Kotimaan matkustusta tehdään jonkin verran ja kannustamme henkilöstöä suosimaan julkisia liikennevälineitä. Omat matkustussopimuksemme edistävät osaltaan hienosti vastuullisuustavoitteiden toteutumista. Matkustuksen vaikutus vuoden 2020 päästöluvuissa oli ainoastaan kaksi prosenttia. Elintarvikkeiden osalta teimme juuri linjauksia Hanselin tilaisuuksiin: suosimme kasvisruokaa, sesongin mukaista ja lähellä tuotettua ruokaa sekä vastuullisesti tuotettua ruokaa.

Päästöjen kompensointiin liittyy siis useita avoimia kysymyksiä. Meidän tulisi linjata, miten suhtaudumme päästökompensaatioihin

Erilaisten toimisto- ja työvälinehankintojen (esim. IT-laitteet, paperit) kokonaisvaikutus päästöihimme oli 19 prosenttia ja näiltä osin käytämme aina myös omia sopimuksiamme, joille olemme asettaneet vastuullisuusvaatimuksia. Hyvin suuri osa päästöistämme syntyy muusta ostopalvelusta (54 %), kuten esimerkiksi ICT-palveluista ja vuokrista ja läpilaskutettavasta palvelusta (14%), joka meillä liittyy Hilma-palvelun ylläpitoon ja kehittämiseen. Läpilaskutettavien erien osalta pohdimme pitkään, minkä organisaation lukuihin päästöt pitäisi ylipäätään laskea. Nyt ne sisältyvät esittämiini lukuihin. Joka tapauksessa vaikutusmahdollisuutemme ostettujen palveluiden päästöihin ovat usein rajatut.

Jotakin on myös kompensoitava – vai onko? 

Hiilineutraalisuutta tavoitellessamme törmäämme väistämättä kompensaatiokysymykseen, johon myös monet asiakkaamme ovat törmänneet. Meitä on lähestytty ja pyydetty, että Hansel tekisi yhteishankinnan päästökompensaatioista. Olemme hieman raapaisseet pintaa ja selvitelleet asiaa. Tällä hetkellä markkina vaikuttaa jokseenkin sekavalta ja epäluotettavalta. Hansel ja sen asiakkaat ovat julkisrahoitteisia organisaatioita. Onko edes luvallista käyttää verovaroja kompensaatioiden hankkimiseen? Emme vielä tiedä vastausta tähän, selvitykset ovat alkuvaiheessa. Toisaalta valtion sähkönhankinnassa alkuperätakuita on ostettu jo yli kymmenen vuoden ajan, mutta sillä saralla markkina toimiikin paremmin.  

Käytännössä on kuitenkin selvää, että emme koskaan voi olla täysin hiilineutraali ilman, että jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan. Asian selvittäminen on siis tärkeää. Tämä on myös syy siihen, ettemme julista olevamme hiilineutraali vielä 2025, vaikka oikeasti niin haluaisimmekin. Seuraamme mielenkiinnolla julkista keskustelua asiasta. Jo nyt voisimme ostaa hiilineutraalin PC:n, jonka hintaan sisältyy kompensaatio. Kohta ehkä tarjolla on myös hiilineutraalia siivousta tai vaikka hiilineutraali tilintarkastus, mene ja tiedä!  

Päästöjen kompensointiin liittyy siis useita avoimia kysymyksiä. Meidän tulisi linjata, miten suhtaudumme päästökompensaatioihin, mikä on sallittua ja mikä ei. Myös itse päästölaskentaa pitäisi standardoida paremmin. Kuulemme mielellämme sidosryhmiemme ajatuksia näistä teemoista. Milloin ja millä keinoin oma organisaatiosi on hiilineutraali?