Mikä ihmeen yhteishankinta?

Yhteishankinnat ovat nousseet otsikoihin. Keskustelu on värikästä ja polveilevaa, eivätkä siinä ole faktat kaikilta osin kunnossa. Avaanpa siis hieman sitä, mikä tällainen yhteishankinta on, miksi niitä tehdään ja miten vastuullisuus niissä huomioidaan.

Yhteishankintoja tehdään, jotta sellaisia tuotteita ja palveluita, joita julkishallinto hankkii paljon, voitaisiin hankkia mahdollisimman tehokkaasti. Kilpailuttaminen vaatii paljon työtä ja aikaa, joten jokaisen hankintayksikön ei ole järkevää tehdä sitä itse. Keskimäärin yhteishankintaa valmistellaan reilu vuosi. Ennen tarjouspyynnön julkaisua on tehty laajaa asiakastarpeita, toimialaa ja markkinaa koskevaa selvitystyötä. Tiivistä keskustelua käydään sekä asiakkaiden että potentiaalisten toimittajien kanssa, jotta sopimuksesta tulisi kaikkien kannalta mahdollisimman toimiva.

PK-yritykset laajasti mukana yhteishankinnoissa

Sopimuksen voimassaoloaikana asiakas hyötyy monissa tuoteryhmissä siitä, että hän saa tilattua kaikki tuotteet yhdestä paikasta. Ei olisi esimerkiksi pienessä koulussa järkevää tilata jokainen elintarvike eri paikasta. Käytännössä tilaustyön tekee keittiöhenkilökunta, joka ei voi koko työpäiväänsä tilata ja vastaanottaa tuotteita. Pienissä toimipisteissä myös tilausmäärät ovat pieniä, jolloin tilauksen hajauttaminen ei ole tehokasta. Nyt julkisuudessa olleessa elintarvikesopimuksessamme mukana olevilla 150 asiakkaalla esimerkiksi on noin 1 500 keittiötä, joihin tuotteita toimitetaan.

Yhteishankinta ei toimintamallina suinkaan sulje markkinoita pieniltä yrityksiltä, mutta se takaa asiakkaille toimitusvarmuuden. Jos tietyltä toimittajalta ei hetkellisesti olekaan tuotetta saatavilla, pystyy tukku kuitenkin palvelemaan asiakasta yhdessä jonkun toisen toimittajan kanssa. Asiakas puolestaan voi yhteishankinnan sisällä tehdä tilauksensa linjaustensa mukaisesti niin, että erilaiset tavoitteet, kuten luomu- ja lähiruokatarjonnan lisääminen, toteutuvat. Asiakas myös ilmoittaa etukäteen miten ja missä määrin käyttää yhteisankintasopimusta. Hankinnat myös sen ulkopuolelta paikallisilta toimijoilta ovat siis mahdollisia.

Vastuullisuus huomioidaan aina

Me Hanselissa emme ota kantaa siihen, mitä asiakkaat yhteishankintojemme sisältä tilaavat, vaan luomme heille puitteet tehdä omat hankintansa mahdollisimman tehokkaasti ja laadukkaasti. Vastuullisuusnäkökulmat huomioidaan monipuolisesti jokaisessa yhteishankinnassa, ja asetamme kilpailutuksissa niihin liittyviä vaatimuksia. Seuraamme myös koko sopimuskauden ajan toimittajien toimintaa, mikä takaa luotettavuuden.

Se, että olemme jonkin yhteishankinnan kilpailuttaneet neljäksi vuodeksi, ei suinkaan tarkoita sitä, ettemme samasta tuote- tai palveluryhmästä tekisi uutta kilpailutusta tuona aikana. Silloin kun yhteishankinta toteutetaan niin sanottuna puitejärjestelynä, sitä voivat käyttää vain ennalta liittyneet asiakkaamme. Tämän vuoksi voi lyhyelläkin aikavälillä olla tarpeen tehdä uusi kilpailutus eri asiakasryhmälle, jolloin ovi julkisiin hankintoihin on jälleen avoinna uusille tarjoajille.

Markkinoiden toimivuuden turvaaminen on meillä strategiassa ja teemme sen eteen lujasti töitä.

Markkinoiden toimivuuden turvaaminen on meillä strategiassa ja teemme sen eteen lujasti töitä. Sopimustoimittajista lähes puolet ja heidän alihankkijoistaan lähes 90 prosenttia on PK-yrityksiä. Noin viidelläsadalla sopimustoimittajallamme on yli 4 000 alihankkijaa.

Julkinen hankinta ei ole ihan yksinkertaista ja se vaatii paljon osaamista. Nykyisessä julkisen talouden tilanteessa on erittäin järkevää hyödyntää yhteishankintoja ja kehittää hankintatoimea aktiivisesti. Tästä me Hanselissa teemme osamme vastuullisesti, ammattitaitoisesti ja hankintalakia huolella noudattaen.